Nyt on huomenna

Oli mukavaa herätä tähän päivään kun ei oikein tiennyt, mistä päästä aloittaisi opiskelun. Vaan sää olikin aamulla aurinkoinen ja se ratkaisi. Voiko sää vaikuttaa siis opiskeluun? Kyllä se voipi. Rupesin nimittäin siivoamaan kun vaikutti niin mukavalta siivouskeliltä. Suoritin sellaisen pikaisen itäisen rajanaapurimme mukaisen viikkosiivouksen. Eikös tullut hieno eufemismi?
Vaihdoin imuriin pölypussin ja olisin vaihtanut ne kaksi suodatintakin mitkä tulivat uuden pakkauksen mukana, mutta en löytänyt toiselle paikkaa, vaikka irroittelin imurista erilaisia osia. Toisesta piti leikata ylimääräinen osa pois, onneksi oli annettu viivat mitä pitkin leikata. Imurin osat sain ihme kyllä paikoillensa. Tai ainakin imuri toimi, joten ei huolta. Sen yli jääneen suodattimen taidan laittaa parin kukkaruukun pohjalle salaojaksi.
Lueskelin äsken gradumateriaalia. Katselin sanakirjasta semmoisia sanoja, jotka näyttivät kivoilta. On niitä siellä aika paljon. Lisäksi luin, mitä A.T. teki vuonna 1942. Tosi hyödyllistä ja opettavaista. Aika monet teki vuonna 1942 samanlaisia juttuja.
Nyt seuraa käsityöosio. Tulipa taas hieno sana! Eilen aloitin Novitan Puro-langasta lapasia itselleni, sävy on Kanervikko. Pakko tehdä lapaset, sillä ne Cittarin sormikkaat ovat tosi tiukat ranteesta. Ilmankos ne oli niin edulliset. Voin tietysti leikata ranteen auki sormikkaasta ja kokeilla siihen jotain levitettä tai levikettä. Mutta ehkä ne ei sitten pysy kädessä.
Laitoin lapasiin kaksitoista silmukkaa aina puikollensa ja ne on nyt niin leveät, että molemmat kädet mahtuisi samaan lapaseen. Miten kädet voi olla välillä liian isot ja välillä liian pienet?
Jatkuu huomenna.