Jos en aiemmin ole ollut pösilö, niin viimeistään nyt. Toinen maailmansota riehuu meillä edelleen, eikä loppua näy. Kaikenlaisesta sitä pitää innostua vaikkei älyä mitään. Tämä on siis siitä tulevasta seminaarista ja gradusta tämä vuodatus. Aiheen rajaaminen on siis selvästi kesken. Että silleen.
Neulerintamalla jatkuu vihreän taikaboleron teko. Siinä on siis alussa kymmenen silmukkaa liikaa, mutta niin kuin poikaystäväni sanoi, ei meillä nuukailla.
Ulkona satoi räntää ja näyttää synkältä. Pojatkin ovat etupäässä uunilla tai jonkun kainalossa. Miten sylissä pysyy yhtä aikaa kaksi paksua kirjaa, neule ja iso kissa? Arvasitte, ei mitenkään. Kissa putosi ensimmäisenä.
Onneksi tällä blogilla ei ole juuri lukijoita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti